(11.1.) Jotta asiat tulisivat varmasti selviksi, on ne hyvä vääntää rautalangasta. Mutta miten se oikein tapahtuu? Siitä päätimme ystäväni kanssa ottaa selvää viime marraskuussa, kun
(5.1.) Lumisateet eivät nyt tahdo ollenkaan osua Turkuun. Lunta ei ole nimeksikään, vain hiukan kuuraa maassa. Kasveilla ei siis juuri ole luontaista suojaa nyt, kun
(3.1.2017) Joulu meni, vuosi vaihtui ja puutarhatonttukin alkaa varovaisesti raottaa silmiään: jokohan sitä olisi aika heräillä? Hankin joulukukaksi kotiin valkoisen jouluruusun. Yritän saada sen säilymään
(10.9.) Lehtikaali on loistava vihannes ja palkitsee kasvattajansa runsain mitoin. Niin runsain, että välillä on suorastaan vaikea keksiä, mihin kaikkeen sitä käyttäisi. Onneksi myös reseptejä löytyy
(9.8.) Tässä vaiheessa kesää olen aina kiitollinen, että puutarhassamme on vain muutama marjapensas. Kerättävää ja säilöttävää ei tule valtaisia määriä, mutta kuitenkin sen verran, että
(29.7.) Kesä ja loma yhdessä lienevät ihmisen parasta aikaa! Ja myös puutarhan. Parin viikon lomamatkan aikana kaikki oli sujunut puutarhassa hyvin, kasvihuone oli muuttunut
(10.7.) Vietimme muutamia päiviä patikoiden Dolomiiteilla ensin Monte Baldolla ja sitten Cortina d’ Ampezzon alueella. Maisemat siellä ovat huimaavan korkeat, karut ja epätodelliset. Monellakin tapaa
(5.7.) Upeasti kukkivia pensaita, tuoksuvia yrttejä, eksoottisia hedelmiä kantavia puita. Runsaita kukkapenkkejä ja huolella hoidettuja puutarhoja. Välimeren maissa puutarhatontun mieleen hiipii kaiho ja kaipuu. Saisipa
(22.6.) Kaikkea ympärilläni olevaa katsoessani mietin usein, miten tärkeää muistojen säilyttäminen on. Tarvitsemme iloisia muistoja elämästä, rakkaita muistoja poisnukkuneista. Muistot säilyvät tietysti mielissämme, mutta ne
(21.6.) Muuttaessamme tähän taloon ostimme terassille kahdeksan kokoontaittuvaa ruokapöydän tuolia. Honkkarista. Ne ovat tiikkiä ja muistini mukaan olivat ällistyttävän edulliset. Sen kaltaisia tuoleja – sekä tiikistä
Nyt kun Jyrki Sukula on jo laittanut kuntoon kahvilat, ravintolat ja hotellit ja kohta Suomen nuorisonkin, mietin että seuraavaksi hän voisi paneutua minun perennapenkkiini. Olen
(2.6.) Jokin aika sitten ihmettelin, kun perennapenkissäni iiristen ja päivänliljojen seassa törrötti outo ilmestys. Pitkän varren päässä heilui laukkakasvin nupulta näyttävä pallukka. Laukkaa ei tuossa
(30.5.) Minulla on jo monta monituista kesää ollut kanna yhdessä isossa piharuukussa. Punasavisen ruukun halkaisija on yli puoli metriä ja korkeutta on melkein saman verran.
Minulla on tapana pitää lehtikaalit harson alla vähintään heinäkuun puoliväliin saakka. Näin olen torjunut kaalikärpästen ja muiden tuholaisten hyökkäykset ja olen saanut kaalit omaan ruokapöytääni.
Puutarhatontun päiväkirja 