Aina Auliina

Meillä on siirrytty robottiaikaan. Uupumaton uurastaja, ruohonleikkuuseen innolla ja tosissaan paneutuva Aina Auliina aloitti työnsä meidän puutarhasssa tällä viikolla. Vaikka tuttavuutemme on vasta muutaman päivän ikäinen,  on se jo syvenemässä lämpimäksi ystävyydeksi. Ruohonleikkuu on mielestäni aina ollut yksi puutarhan ikävimmistä hommista. Meillä se on kuulunut Perheenpään vastuualueelle, mutta toisin kuin Aina Auliina, hän ei ole... Continue Reading →

Vihdoinkin kesä!

Vihdoinkin alkaa Turussa tuntua kesältä. Viikolla on ollut lämpimiä ja aurinkoisia päiviä ja puutarha on hetkessä puhjennut kukoistukseensa. Sireeni on avannut tuoksuvat kukkaterttunsa, alppiruusut ovat parhaimmillaan ja kesäkukat ovat päässeet omille paikoilleen. Eilen vein taas jukkapalmun terassille, missä se on viihtynyt jo useamman kesän oikein hyvin. Minusta on jotenkin hauskaa, että puutarhassa on palmu, vaikkakin... Continue Reading →

Alavilla mailla hallanvaara

Alavilla mailla hallanvaara. Joidenkin lähteiden mukaan yllä oleva lause on suomen kielen kaunein. Niinpä. Kyllähän se kauniisti soljuu, mutta puutarhatonttu ei siitä tykkää. Halla merkitsee sitä, että lämpötila kasvukaudella laskee maan pinnalla pakkasen puolelle, vaikka ylempänä ilman lämpö pysyykin plusasteissa. Kuluneella viikolla hallanvaara on ollut läsnä useampana yönä. Puutarhassa lämpötilat ovat käyneet noin kolmessa asteessa,... Continue Reading →

Onko takatalvi nyt ohi?

Koko viikon on ollut varsinainen takatalvi. Lunta, räntää ja rakeita on tullut joka päivä ja lämpötila pysytellyt vain muutamassa plus-asteessa, yöllä on menty pakkasen puolelle. Ei ihme, että meteorologiltakin pokka pettää säätietoja kertoessaan. Taimet ovat olleet autotallin suojissa. Ei puhettakaan, että ne olisi  aamulla ennen töihin lähtöä voinut viedä päivähoitoon kasvihuoneeseen. Mutta kovin ahdasta autotallin taimikasvattamossa... Continue Reading →

Puutarhurin puuhapäivät

Hei hulinaa, kylläpä on puuhaa riittänyt viime päivinä! Viikolla on ollut aurinkoisia ja lämpimiä päiviä, mutta eilen satoi vapun kunniaksi lumen maahan. Sain iltapäivällä kuljettaa taimet pois kasvihuoneen päivähoidosta kunnon räntäsateessa. Vähän kerrassaan piha on tullut siivottua, ja isoimmat hommat alkavat olla päätöksessä. Perheenpää puhalsi suurimman osan lehdistä lehtipuhaltimella kasaan ja siitä suoraan peräkärryyn kaatopaikalle vietäväksi. Minä... Continue Reading →

Talven kuvia

(5.1.) Lumisateet eivät nyt tahdo ollenkaan osua Turkuun. Lunta ei ole nimeksikään, vain hiukan kuuraa maassa. Kasveilla ei siis juuri ole luontaista suojaa nyt, kun loppuviikosta on luvassa kovempia pakkasia. Onneksi olen laittanut aroimmille rodoille, pioneille ja muille perennoille paksun kerroksen talvensuojaturvetta. Viime talvena se jäi tekemättä, ja paljon kasveja kuoli kokonaan. Lumeton puutarha talvella... Continue Reading →

Kesäisiä päiviä

  (29.7.) Kesä ja loma yhdessä lienevät ihmisen parasta aikaa! Ja myös puutarhan. Parin viikon lomamatkan aikana kaikki oli sujunut puutarhassa hyvin, kasvihuone oli muuttunut suorastaan viidakoksi. Poissa ollessamme tomaatit olivat kypsyneet syötäviksi ja osa kurkuistakin oli jo ohittanut parhaan keruuvaiheensa. Ensimmäinen tehtävä kotiinpaluun jälkeen olikin kasvihuoneen perkaaminen. Karsin tomaateista paljon lehtiä, ja sidoin villinä... Continue Reading →

Terveiset Italiasta!

(5.7.) Upeasti kukkivia pensaita, tuoksuvia yrttejä, eksoottisia hedelmiä kantavia puita. Runsaita kukkapenkkejä ja huolella hoidettuja puutarhoja. Välimeren maissa puutarhatontun mieleen hiipii kaiho ja kaipuu. Saisipa palan tätä ihanuutta siirrettyä omaan puutarhaansa! Päässä alkaa itää ajatus pienestä viherhuoneesta, missä etelän ihanuuksia voisi talvettaa. Ihan helppoa sellaisen rakentaminen varmaan olisi, siihen vain terassin toiseen päätyyn lasit ympärille.... Continue Reading →

Korento

(22.6.) Kaikkea ympärilläni olevaa katsoessani mietin usein, miten tärkeää muistojen säilyttäminen on. Tarvitsemme iloisia muistoja elämästä, rakkaita muistoja poisnukkuneista. Muistot säilyvät tietysti mielissämme, mutta ne voivat olla myös esineissä. Äidinperinnöstäni päätyi aikoinaan joitakin keittiötarvikkeita hyvälle ystävälleni. Ystävälle, joka näkee romuissa kauneutta, osaa antaa niille arvoa ja uuden elämän. Sinne päätyi myös vanha kahvilusikka,  äitini nimi varteen... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: