Talven kuvia

(5.1.) Lumisateet eivät nyt tahdo ollenkaan osua Turkuun. Lunta ei ole nimeksikään, vain hiukan kuuraa maassa. Kasveilla ei siis juuri ole luontaista suojaa nyt, kun loppuviikosta on luvassa kovempia pakkasia. Onneksi olen laittanut aroimmille rodoille, pioneille ja muille perennoille paksun kerroksen talvensuojaturvetta. Viime talvena se jäi tekemättä, ja paljon kasveja kuoli kokonaan. Lumeton puutarha talvella... Continue Reading →

Kesäisiä päiviä

  (29.7.) Kesä ja loma yhdessä lienevät ihmisen parasta aikaa! Ja myös puutarhan. Parin viikon lomamatkan aikana kaikki oli sujunut puutarhassa hyvin, kasvihuone oli muuttunut suorastaan viidakoksi. Poissa ollessamme tomaatit olivat kypsyneet syötäviksi ja osa kurkuistakin oli jo ohittanut parhaan keruuvaiheensa. Ensimmäinen tehtävä kotiinpaluun jälkeen olikin kasvihuoneen perkaaminen. Karsin tomaateista paljon lehtiä, ja sidoin villinä... Continue Reading →

Terveiset Italiasta!

(5.7.) Upeasti kukkivia pensaita, tuoksuvia yrttejä, eksoottisia hedelmiä kantavia puita. Runsaita kukkapenkkejä ja huolella hoidettuja puutarhoja. Välimeren maissa puutarhatontun mieleen hiipii kaiho ja kaipuu. Saisipa palan tätä ihanuutta siirrettyä omaan puutarhaansa! Päässä alkaa itää ajatus pienestä viherhuoneesta, missä etelän ihanuuksia voisi talvettaa. Ihan helppoa sellaisen rakentaminen varmaan olisi, siihen vain terassin toiseen päätyyn lasit ympärille.... Continue Reading →

Korento

(22.6.) Kaikkea ympärilläni olevaa katsoessani mietin usein, miten tärkeää muistojen säilyttäminen on. Tarvitsemme iloisia muistoja elämästä, rakkaita muistoja poisnukkuneista. Muistot säilyvät tietysti mielissämme, mutta ne voivat olla myös esineissä. Äidinperinnöstäni päätyi aikoinaan joitakin keittiötarvikkeita hyvälle ystävälleni. Ystävälle, joka näkee romuissa kauneutta, osaa antaa niille arvoa ja uuden elämän. Sinne päätyi myös vanha kahvilusikka,  äitini nimi varteen... Continue Reading →

Uudet terassituolit

(21.6.) Muuttaessamme tähän taloon ostimme terassille kahdeksan kokoontaittuvaa ruokapöydän tuolia. Honkkarista. Ne ovat tiikkiä ja muistini mukaan olivat ällistyttävän edulliset. Sen kaltaisia tuoleja - sekä tiikistä että kovapuusta - ovat Suomen pihat täynnä. Ensi töiksemme öljysimme tuolit hyvin perusteellisesti. Niistä tuli tummat ja kauniit, sen aikaisten mieltymystemme mukaiset. Mutta öljyämistä (ja pesua) oli sitten jatkettava joka syksy... Continue Reading →

Särkynyt ruukku

(30.5.) Minulla on jo monta monituista kesää ollut kanna yhdessä isossa piharuukussa. Punasavisen ruukun halkaisija on yli puoli metriä ja korkeutta on melkein saman verran. Ruukkuja on ollut kaksi; kannan lisäksi terassilla on samanlaisessa iso tuija. Olen kovin mielistynyt noihin, koska ne ovat malliltaan aivan perinteisten mummonruukkujen kaltaisia. Isompia vain, ja siksi niin hauskan näköisiä.... Continue Reading →

Parempiin suihin

(7.8.) Niin siinä sitten taas kävi, että kirsikat päätyivät räkättien ravinnoksi. Pah! Meillä on iso ja vanha kirsikkapuu, joka tuottaa marjoja yleensä melko runsaasti. Niin tänäkin kesänä. Mutta kuten monesti aikaisemminkin, kävivät ahnaat räkätit putsaamassa marjat omiin nokkiinsa jo ennen kuin ne ehtivät edes täysin kypsyä. Rommiruukun ainekset on siis tänä(kin) vuonna haettava Turun kauppatorilta. Miten... Continue Reading →

Kesäpaikka omalla pihalla

(16.7.) Meillä ei ole kesämökkiä tai muutakaan erityistä kesänviettopaikkaa. Lomaan kuuluu yleensä vähän matkailua, mutta  muutoin omakotitalon piha ja puutarha kaupungissa ovat meidän kesäparatiisimme. Käytössä on kaikki mukavuudet, palvelut ovat lähellä eivätkä itikat vaivaa kiusaksi asti. Uimaankin pääsee, kun pihalla on 4 x 8 metrinen uima-allas. Puutarha tarjoaa puuhaa ja tekemistä, mutta sopivalla suurpiirteisyydellä aikaa jää myös... Continue Reading →

Melkein tammea

(23.5.) Käytämme puutarhan kasteluun maalämpöpumpun poraamisen yhteydessä tehtyä kesävesikaivoa. Vesi nostetaan pienellä sähköpumpulla ja johdetaan puutarhaletkulla eri puolilla pihaa oleviin saaveihin. Vähän siinä on värkkäämistä, ja takapihalle mennessä joutuu yhdistämään useammankin letkun. Mutta on kuitenkin mukavaa, ettei kasteluun tarvitse käyttää vesijohtovettä. Kasvihuoneen automaattikastelujärjestelmää varten yksi saaveista on kasvihuoneen takana. Saavi seisoo korokkeella lähellä tontin rajaa, mistä on suora... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑