Kasvihuonelämmittimen termostaatti ja kulutuksen seurantamittari.

Kuplahuoneen testikäyttö

Ennen kuplahuoneen käyttöönottoa halusin nähdä, miten se pitää lämpöä ja paljonko sen lämmittäminen vuorokaudessa maksaa. Lämmittimenä minulla on 2 kW:n Palma-lämpöpuhallin.

Testivuorokausi alkoi maanantaina puolelta päivin. Seurasin lämpötiloja Netatmo-sääaseman avulla ja sähkönkulutusmittari laski kilowattitunteja. Sääaseman lämpötila-anturi tuntuu näyttävän hiukan alempia lämpötiloja kuin lämmittimen termostaatti ja muut lämpömittarit. Sen takia luvut eivät ehkä ole aivan tarkkoja, mutta käytännössä sillä ei ole merkitystä.

Ensimmäisenä testipäivänä pyrytti lunta ja lämpötila ulkona oli nollan vaiheilla. Varsinaisessa kasvihuoneessa oli silloin noin 3 astetta plussaa. Kun aurinko ei paista, ei 4 mm:n kennolevyhuoneessa ole kovin paljon lämpimämpää kuin ulkona.

Asetin lämmittimen termostaatin 14 asteeseen. Siinä on kahden asteen toleranssi, eli lämpötila laskee silloin 12 asteeseen ennen kuin lämmitin kytkeytyy päälle. Siitä lämpötila sitten nousee, kunnes termostaatti kytkee lämmön taas pois 14 asteessa.

Koska päivä oli pilvinen, ei lämpötila varsinaisen kasvihuoneen puolella noussut koko päivänä yli 6 asteen. Kuplahuoneessa lämmitin teki tehtävänsä ja lämpötila pysyi siellä tasaisesti noin 12 asteessa. Kuplahuoneen ulkopuolella varsinaisessa kasvihuoneessa oli koko ajan selvästi kylmempää, eli ilmeisesti kovin paljon sieltä ei lämpöä karkaa.

Iltaa ja yötä kohti ulkolämpötila laski ja oli kylmimmillään 6 astetta pakkasella. En tiedä, miten alhaalla lämpötila oli kasvihuoneen puolella käynyt, mutta aamulla kahdeksalta siellä oli -1,8.  Kuplahuoneessa lämpötila pysytteli koko yön säädetyssä eikä laskenut alle 12 asteen.

Seuraava aamu ja päivä oli aurinkoinen, ja lämpötila nousi kasvihuoneessa selvästi plussan puolelle jo yhdeksältä aamulla. Ulkona oli silloin vielä reilut kaksi astetta pakkasta.

En osaa sanoa, miten pitkiä aikoja kerrallaan lämmitin oli yöllä päällä. Mutta aamulla siihen ei mennyt kuin pari minuuttia. Näyttää siltä, että kun varsinaisen kasvihuoneen puolella lämpötila on edes muutaman asteen plussalla, ei lämmitintä juuri enää tarvita.

Testivuorokauden sähkönkulutus oli 6,1 kWh, eli kustannus siirtomaksuineen oli noin 60 senttiä. Yö oli ihan selvä pakkasyö, ja lämmitin oli päällä 3,5 tuntia. Kun yöt tuosta vielä hiukan lämpenevät, pienenee sähkönkulutuskin samalla.

Ei tuo kovin pahalta tunnu, joten ehkäpä otan kuplahuoneen pysyvämpään käyttöön jo aivan lähipäivinä.

Muut kirjoitukset kasvihuoneen lämmittämisestä: 
Lämmitinjuttu for dummies
Kokemuksia lämmittimestä

1 comments

Vastaa