Taistelu kasvihuoneen herruudesta

(24.6.) Vaikka alkukesä ainakin Turun seudulla on ollut kolea ja epävakainen, on kasvihuoneessa kuitenkin kaikki kasvanut oikein hyvin.

Tomaatit venyvät vartta nopeammin kuin ehtii sanoa ”tukilanka”,  ja varkaat iskevät röyhkeästi heti, kun vain hetkeksi selkänsä kääntää. Ja muurahaiset sitten! Ne peijoonit yrittävät tarmokkaasti tyhjentää istutuslaatikkoni mullasta ja perustaa tilalle omat laajat yhdyskuntansa.

On siis meneillään taistelu kasvihuoneen herruudesta. Päätin voittaa taistelun ja ryhdyin raivauspuuhiin.

Aloitin tomaateista. Kyspymisen nopeuttamiseksi poistin suuret määrät lehtiä, etenkin taimien alaosista. Vastoin perinteisiä ohjeita poistin lehtiä myös kypsyvien terttujen yläpuolelta, koska vierekkäisten taimien tiheä lehdistö jätti raakileet täysin varjoonsa. Jälkikäteen katsoen hieman varovaisempi harventaminen yhdellä kertaa olisi kenties riittänyt, mutta tehty, mikä tehty.

Tomaatintaimia ennen ja jälkeen lehtien karsimisen. Hedelmän alut ovat vihreitä.
Tomaattien alkuja varjostavat lehdet joutuivat saksien käsittelyyn.

Seuraavaksi varkaiden kimppuun. Ne ovat ovelia ja vikkeliä, ja osaavat toimia varsin huomaamattomasti varsin pitkään. Ensin ne kasvavat hentoina ja litteinä lehtihankaa pitkin, ja sitten lähes silmänräpäyksessä ne ovatkin jo etusormen mittaisia ja tukevia. Tai isompiakin. Joskus ne ehtivät oikean sivuhaaran mittaan ennen kuin huolimaton puutarhuri huomaa ne.

Kuolema muurahaisille

Muurahaissirote, Fun Light -mehupullo ja oksasakset.
Raivauskalusto

Muurahaisille olen juottanut litroittain Fun Light -mehua; milloin appelsiinia, milloin vadelmaa. Sekoitustakin joskus. Mehun sisältämä aspartaami toimii hermomyrkyn tavoin ja tappaa muurahaiset. Käytin mehumenetelmää jo viime kesänä, ja mielestäni se toimi hyvin sekä kasvihuoneessa että -maalla. Mutta tänä vuonna vaikutus on ollut olematon; muurahaiset ovat jatkaneet kaiveluaan kasvihuoneessa mehusta huolimatta.

Vaikeutena on ollut löytää niiden pesää, sillä mitään varsinaista kuhinapaikkaa ei ole ollut näkyvissä. On vain kasvava keko pesästä kannettua multaa istutuslaatikoiden kulmakohdassa. Niinpä olen summanmutikassa kaatanut mehua laatikoiden reunaa pitkin sisäpuolelle. Tähän asti melko heikoin tuloksin. Eilen kuitenkin osuin sattumalta sohaisemaan ilmeistä pesäpaikkaa, ja kaadoin loput Fun Lightit surutta murkkujen niskaan.

Olen käyttänyt aspartaamimehua, koska en ole halunut turvautua varsinaisiin myrkkyihin omilla viljelyksilläni . Nyt kuitenkin viimeistelin tuhotyöni vielä pyretriinä sisältävällä kastelulioksella, jota kaadoin kauttaaltaan istutuslaatikoiden ulkoreunoille. Pyretriini käsittääkseni kuuluu myös luomutuotannossa sallittuihin torjunta-aineisiin, joten ehkäpä minäkin saan pitää luomuviljelijän statukseni.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: