Blogissa on ollut heinäkuusta asti hiljaista. Siihen ei ole mitään erityistä syytä; kirjoittamiseen tarvittavaa intoa ei vain ole ollut.
Loppukesästä alkutalveen on kuitenkin mahtunut monenlaista puutarhapuuhaa ja satoakin on kertynyt niin kasvimaalta kuin kasvihuoneestakin.
Kasvimaalla satokausi jatkuu edelleen, kun palmukaalissa riittää lehtiä kerättäväksi. Maassa on vielä myös pari raitajuurta ja mustajuurista nostetettiin eilen vasta ensimmäiset. Jokunen viikko sitten tein kasvimaalle hiukan syyskylvöjä pinaatista ja salaatista. Eilen istutin sinne talvivalkosipulit.
Kasvihuone on ollut tyhjilään jo pitkään. Ensin syyskuun alkupuolella sieltä lähtivät kurkut ja toin niiden tilalle chilit pikkukasvihuoneesta. Siitä eteenpäin pidin kolmisen viikkoa lämmitystä päällä öisin. Sekä tomaatit että chilit kypsyivät sinä aikana melko hyvin. Sen jälkeen tyhjensin huoneen.
Tomaattisato oli määrältään kohtalainen ja ennen kaikkea herkullinen. Sungold ja Tomatoberry ihan parhaat, mutta myös uutena kasvattamani Big Sungold oli varsin makoisa. Mukava oli myös Facebook-ryhmästä saatu, tunnistamattomaksi jäänyt ”lobelia”. Lobelia teki runsaasti pieniä soikeita hedelmiä, joita oli kiva napostella suoraan puskastakin. Wanna be Perfect Flame teki lopulta hedelmiä, mutta maku oli täysin olematon. Onneksi keksin laittaa ne viipaleina kuivuriin , ja sillä tavoin niistä tuli oikein maukkaita. Niin hyviä, että häipyivät lähes samoin tein parempiin suihin.
Chilit kasvoivat tänä kesänä pikkukasvarissa mielestäni jopa hiukan huonommin kuin viime kesänä ulkona. Viime kesä oli tietysti ennätyskuuma, nyt oli viileämpää. Sugar Rush Peach ja Aji Cristal olivat ehkä satoisimmat, Del Oro Ecuador myös. Aji Verde kasvoi turhan isoksi pieneen huoneeseen ja kaiken kaikkiaan viisi isohkoa chiliä oli sinne vähän liikaa. Ensii vuonna täytyy vähentää ja/tai valita pieneksi jääviä lajikeita.
Kasvihuoneen Zilgasta tuli tänä vuonna rypäleitä enemmän kuin koskaan, yhteensä viitisen kiloa. Zilga on aika makea, mutta ei se silti mielestäni ole mikään varsinainen syöntirypäle. Vaikka kivi on pieni, on se kuitenkin hiukan ikävä.
Papusato jäi lähes olemattomaksi. Itselleni uudesta Ferrarista tuli vain muutama kourallinen. Sen verran herkkua se kuitenkin oli, että varmaan kokeilen lajia ensi kesänä uudelleen. Kesäkurpitsaa tuli aika sopivasti, minikurpitsoja kypsyi vain pari.
Valkosipuli kasvoi kauniisti ja runsaasti, riviin jäi vain pari aukkopaikkaa. Lajikkeina oli puoliksi Juvalaista ja puoliksi Kodaveria.
Kaudesta selvittiin ilman suurempia vastoinkäymisiä. Kurkkujen pientä punkkikiusaa lukuunottamatta kasvihuoneessa ei ollut muita ötököitä. Edes chilihuoneessa ei ollut kirvoja. Kaalikoit yrittivät iskeä kaaleihin, mutta sain ne torjuttua ihan vain sormin nyppimällä. Harso oli suojana pitkälle loppukesään asti.
Puutarha painuu nyt hiljalleen talvilevolle ja puuhat vähenevät. Haravoitavaa vielä on, kunhan vain ehtisi ennen lumen tuloa. Saa nähdä, miten käy, ensilumi satoi Turkuun jo tänään.
Puutarhatontun päiväkirja 
Hieno sato! Ihana kuva sinusta ja viinirypäleistä! Minäkin sain kaalikoit kuriin pelkästään mekaanisesti nyppimällä. Kiinnostaisi kuulla, teetkö jotain toimia ensi kasvukauden varalle havaitun kurkun punkin suhteen? Itse tässä harjoittelen kasvihuoneviljelyä, joten kaikki oppi on tarpeen :).
TykkääTykkää
Hei Päivi, kiva kun löysit blogiini! Ja isot pahoittelut, että vasta nyt vastaan kommenttiisi. Jo loppukesästä alkanut hiljaiselo blogissa on jatkunut. En tiedä, jotenkin vain on into ollut vähissä. Mutta nyt onneksi mennään kevättä kohti ja huomaan, että ajatukset ovat jo vahvasti tulevan kesän puuhissa.
Niistä kurkun punkeista: en niille oikein ole koskaan mitään osannut tehdä sen enempää. Vaihdan kasvupaikkaa vuosittain, mutta kyllä ne pienessä huoneessa aina löytävät uuteen paikkaan. Täytyy vaan yrittää tasaista kosteutta pitää ja kasvusto ilmavana. Helpommin kyllä sanottu kuin tehty.
Mukavan näköinen blogi sinulla, eiköhän tule poikettua vierailulla. Toivotan oikein hyvää tulevaa vuotta ja menestystä puutarhurointiin!
TykkääTykkää