Uusi pionipenkki

Yksittäinen Itoh-pioni -istutukseni laajeni tänä kesänä oikeaksi pieneksi pionipenkiksi.

Itoh-pionit ovat ruohovartisten ja puuvartisten pionien risteytyksiä. Ne ovat pystyjä ja jäykkävartisia, mutta varret eivä talvehdi. Kukat ovat suuret ja tuoksuvat, säilyvät pitkään. Jotkin lajit saattavat kukkia pääkukinnan jälkeen uudelleen syyskesällä.

Ensimmäisen Itoh-pionini vei luultavasti märkyys jo sen toisena talvena. Kyseessä oli Cora Louise, valkokukkainen kaunokainen, jolla on keskustassaan hiukan vaaleanpunaista / karmiininpunaista sävyä. Menetys harmitti melkolailla, koska Itoh-pionin kukintaa joutuu istutuksen jälkeen odottamaan vuoden jos toisenkin.

Istutin uuden taimen keväällä 2016 ja yritin tehdä kaiken taiteen sääntöjen mukaan oikein. Hiekkavaa multaa, ei liian syvälle ja kunnollinen kumpu talvimärkyyttä estämään. Tämä toinen onkin pysynyt hengissä – kasvanutkin jonkun verran – mutta kukkia se ei tehnyt vielä tänäkään kesänä.

Alunperin olin ajatellut Cora Louisen yksittäiseksi katseenvangitsijaksi pergolan laidalle, mutta sitten Perheenpää bongasi Ruissalon kasvitieteellisestä puutarhasta keltaisen pionin, joka oli kuulemma kovin kaunis. Sekin oli Itoh-pioni, joskin tarkempi määrittely jäi tekemättä.

Koska pergolan laidalla oli tilaa, alkoi keltainen pioni valkoisen kaverina tuntua hyvältä idealta. Eri lajikkeita googlatessani tykästyin kirkkaan keltaiseen Going bananas -Itoh-pioniin. Sillä on yksikertainen kukka ja hivenen punaista terälehtien sydämessä.

Meillä turkulaisilla on sellainen onni, että täältä on lyhyt matka Taivassaloon ja Pionien kotiin. Pionien koti on pioneihin erikoistunut taimisto, josta löytyy puolentoista sataa eri pionilajia. Vaikka pioneja voi tilata myös verkkokaupasta, on silti tosi kiva, kun voi kierrellä ja katsella ympärilleen paikan päällä. Yrityksen verkkosivuilla on myös runsaasti tietoa eri pioneista ja niiden hoidosta; kannattaa tutustua.

Kaunismuotoinen ja elinvoimaisen näköinen Going bananas löytyi, mutta eihän se sitten siihen jäänyt. Mukaan lähti myös toinen Itoh-pioni, puolikerrattu Singing in the rain. Sen väritys vaihtuu kukinnan vaiheen mukaan aprikoosista haaleaan keltaiseen.

Uusia pioneja varten Cora Louisen istutusaluetta laajennettiin pergolan koko päädyn mittaiseksi. Penkki muotoiltiin hiukan aaltomaiseksi ja rajattiin nurmikosta reunakivillä. Reunakivien sisäpuolelle pinottiin vielä 10 – 15 sentin seulanpääkiviä, jotta penkki nousee hiukan koholle.

Perheenpää kaivoi pioneille isot ja syvät kuopat. Käytin istutukseen ruusumultaa, johon sekoitin vielä reilusti hienoa hiekkaa. Kuopan pohjalle laitoin kanankakkaa.

Artikkelikuvassa sivun yläreunassa vasemmalla on Cora Louise, uudet pionit ovat kaksi oikeanpuoleista; Going Bananas reunimmaisena. Ne ovat sen kokoisia, että ovat jo ehtineet kukkia. Sen takia tohdin toivoa, ettei uutta kukintaa uudessa penkissä tarvitsisi odottaa kovin monta vuotta.

Kuvat: Going bananas ja Singing in the rain saatu käyttöön Pionien kodista tätä kirjoitusta varten.