Ostin lokakuussa Ikeasta Krydda-vesiviljelykeskuksen. Minulla on jo useamman talven ollut keittiössä Tregrenin Herbie Indoor Garden, mutta se on kovin pieni eikä sopivaa paikkaa toiselle vastaavalle ole.
Koska tilaa kuitenkin on pystysuunnassa, tuntui Ikean monikerroksinen viljelykeskus oivalliselta ratkaisulta talvikauden keittiöpuutarhalle. Kahden kerroksen Kryddaa saattaisin käyttää sekä kaupan yrttien säilyttämiseen ja kasvattamiseen että vesiviljelyn kokeilemiseen.
Viljelykeskus muodostuu metallisesta rungosta ja siihen asetettavista viljelylaatikoista sekä ledivaloista. Lisäksi tulevat viljelyruukut ja viljelylaatikon suojakansi. Siemenkasvatusta varten on kivivillatuppoja ja halutessaan niille voi hankkia oman idätyslaaatikon.
Krydda oli helppo koota, ja se asettui paikalleen pienen ikkunan ääreen juuri sopivasti. Kummassakin kerroksessa on oma ledivalaisin, joka on suunniteltu nimenomaan kasveja varten. Minulla on Kryddan pienempi malli, kooltaan 44 (lev.) x 25 (syv.) x 88 (kork) cm. Valaisimet ovat ajastimella päällä 12 tuntia vuorokaudessa. Valon värikirjo on kasveille sopiva, ja mielestäni se näyttää myös silmään mukavalta ja luonnolliselta.
Alemmman laatikon varasin kaupan yrteille. Niitä mahtuu sinne aika paljon, ruukun koosta riippuen 6 – 10. Valaisimen ansiosta yrtit säilyvät pitkään ja ehtivät kasvaakin, mikäli käyttö on vähäistä. Pidän laatikon pohjan märkänä, että yrtit saavat tasaisesti vettä, ja silloin tällöin lisään veteen hiukan nestemäistä lannoitetta.
Päätin aloittaa vesiviljelyn kokeilemalla pistokkaiden kasvattamista. Otin pistokkaat basilikasta, oreganosta, timjamista ja mintusta ja istutin ne Ikean hohkakivisoraan viljelyruukkuihin. Viritin ylemmän viljelylaatikon ohjeen mukaan valmiiksi ja sijoitin ruukut paikoilleen.
Siemenviljelyä varten kylvin kivivillapotteihin salaattia ja korianteria, kaksi pottia kumpaakin. Pidin potit märkinä kannella suojattuna. Salaatista iti vain toinen ja sekin vei yli kaksi viikkoa, korianteri ei itänyt lainkaan.
Kryddassa vesiviljely on ns. passiivista, eli vesi on säiliössä paikallaan eikä sitä kierrätetä järjestelmässä pumpun avulla. Levänkasvun estämiseksi viljelylaatikko pidetään peitettynä, ja sen takia uutta vettäkin täytyy lisätä vain harvoin. Itsellä mittatikku osoitti täyttötarvetta vasta neljän viikon jälkeen.
Epäilin tämän passiivisen menetelmän toimivuutta, koska kasvien juuret tarvitsevat happea. Mistä sitä tulisi, kun vesi ei kierrä eikä sitä juuri edes lisätä?
Eikä siinä sitten hyvin käynytkään. Pistokkaat pysyivät hengissä jonkin aikaa, mutta nuupahtivat lopulta yhtä basilikaa ja yhtä minttua lukkuunottamatta. Sinänsä se ei yllätä, vaikka arvelinkin, että märkä hohkakivisora riittäisi juurien kasvattamiseen ilman erillistä juurruttamista. Mutta näin ei siis ole. Toinen ongelma oli ruukkujen pintaan kasvanut home.
Kaiken kaikkiaan näytti siltä, että kasvit eivät vesiviljelyssä juuri kasvaneet. Ne kaksi juurtunutta, eli basilika ja minttu eivät tehneet uutta kasvua oikeastaan lainkaan, ja siemestä kylvetyssä salaatissa on kahden kuukauden jälkeen vasta muutama pieni lehti.
Tällä viikolla päätin sitten luopua vesiviljelystä ja jatkaa vain tavallista ruukkukasvatusta. Jätin basilikan, mintun ja salaatiin alkuperäisiin ruukkuihinsa ja sijoitin ne ylempään viljelylaatikkoon. Jonkin ajan päästä voin varmaan siirtää ne hiukan isompiin ruukkuihin, koska nuo vesiviljelyruukut ovat aika pieniä.
En tiedä, mitä tein väärin. Viherkasvini kuitenkin kasvavat hyvin altakasteluruukuissaan ja periaattteessa sehän on juuri passiivista vesiviljelyä. Väliaineena vain käytetään multaa hohkakivisoran tms. sijaan.
Ilman vesiviljelyä Krydda toimii mielestäni oikein hyvin ja täyttää tehtävänsä talvenaikaisena keittiöpuutarhana. En pidä työläänä sitä, että joudun lisäämään vettä laatikoiden pohjalle useamman kerran viikossa. Sellaistahan puutarhanhoito on, sekä sisällä että ulkona.
Vaikka vesiviljelysysteemi toimisikin, olisi se joka tapauksessa niin pienimuotoista, että olisi vaikea saada tuotantoa vastaamaan kulutusta. Eli siinäkin mielessä valmiiksi kasvatettujen yrittien jatkoviljely kotioloissa on meille parempi ratkaisu.
LUE MYÖS: Ikean vesiviljely – toinen yritys (v. 2020)
Puutarhatontun päiväkirja 
1 comments