Unelma Välimerestä

Viime kesänä kirjoitin tässä blogissa näin:

Upeasti kukkivia pensaita, tuoksuvia yrttejä, eksoottisia hedelmiä kantavia puita. Runsaita kukkapenkkejä ja huolella hoidettuja puutarhoja. Välimeren maissa puutarhatontun mieleen hiipii kaiho ja kaipuu. Saisipa palan tätä ihanuutta siirrettyä omaan puutarhaansa!

Kaiho ja kaipuu jäivät itämään, ja keväällä päätin luoda puutarhaamme edes hivenen välimerellistä tunnelmaa.

Suunnittelin, että muutama Välimeren alueelle tyypillinen puu ja yrtti uima-altaan läheisyydessä muodostaisivat mukavan ryhmän. Sinisenä väikkyvä vesi antaisi niille hyvän taustan ja sopisi tietysti muutenkin Välimeren henkeen. Myös vanha kasteluvettä varten oleva tammitynnyri istuisi hyvin tähän kokonaisuuteen.

Maaliskuun alussa ostin ensin pienen sitruspuun; kalamondiinin  eli hapankvatin. Siinä oli runsaasti pieniä oransseja hedelmiä, ja se näytti minusta kovin sievältä. Seuraava hankinta oli pyöreäksi leikattu, vajaa puolimetrinen rungollinen laventeli. Nyt oli siis sekä tuoksua että hedelmiä.

Kun Välimeren kasveista puhutaan, on oliivi tietysti aika lailla välttämätön. Niinpä sitten huhtikuun puolivälissä ostin reilun metrin mittaisen oliivipuun. Se oli rungoltaan melko käyrä, mutta latvus oli tiheä ja tasainen pallo.

Jo ennen joulua olin ostanut Stockmann-herkusta laakeripuun. Sekin pääsi mukaan ryhmään, ja sille tuli kaveriksi vielä yksi rosmariini.

Kevään mittaan istutin kaikki uusiin ruukkuihin ja niille sopiviin multaseoksiin. Oliivipuun sidoin tiukasti vahvaan tukikeppiin, samalla runkoa varovasti suoristaen. Oliivi sai juurelleen myös hiukan sitruunatimjamia.

Kalamondiini vietti kevään sisätiloissa pitkälle toukokuuhun, oliivia ja laventelia kuljettelin autotallin ja kasvihuoneen väliä aina säätilojen mukaan. Vielä kesäkuussakin oli kylmiä öitä ja suojasin kasvit yöksi harsolla.

Kokosin ryhmän kasvit hiukan eri korkeuksille ja lisäsin vielä kiviä, lyhtyjä ja muuta pientä. Näin oli ryhmä valmis.

Kaikki ovat viihtyneet

Laventeli kärsi alkukesän kylmistä öistä ja sen lehdet muuttuivat punertaviksi. Nyt se on vähitellen uusinut lehvästöään ja näyttää taas kauniin hopeaiselta. Kukkia se ei kuitenkaan valitettavasti ole tehnyt. Oliivipuu on kovasti tuuheutunut ja näyttää muutoinkin oikein hyvältä. On siinä muutama oliivikin. Olen kiristänyt tukisidettä muutaman viikon välein, ja nyt runko alkaa olla jo melko suora.

Kalamondiinissa on edelleen hedelmät, ja arvatkaas mitä? Siinä on kukkia! Ja kukat toivoakseni merkitsevät uusia hedelmiä jossakin vaiheessa 🙂 .

Laakerinlehti on kasvanut hurjasti, ja aion ottaa siitä muutamia oksia kuivatukseen. Se on tällä haavaa pensasmainen eli lehtiä on aika paljon. Tänään irrotin siitä yhden oksan juurineen ja istutin eri ruukkuun. Ajattelin kokeilla sen kasvattamista yksirunkoiseksi puuksi. Siinä voi kyllä nuoruus ja kauneus mennä, sen verran pieni alku se nyt on.

Myös rosmariinista on tullut melkoinen puska, vaikka siitä on napsittu oksia pitkin kesää.

Talvettamissuunnitelma

Kesä on sujunut näiden kanssa hienosti, mutta vaikein vaihe eli talvettaminen on vasta edessä. Koska vaikuttaa siltä, etten ihan äkkiä saa haaveilemaani viherhuonetta, olen suunnitellut talvettavani kasvit autotallissa. Koska siellä ei juuri ole luonnonvaloa, hankin sinne muutaman kunnollisen kasviledin. Lämpötilan voi laskea kymmenen asteen tuntumaan, ja niillä keinoin toivon kasvien selviytyvän sydäntalvesta. Kevätpuolella jotain niistä voi tuoda jo sisätiloihinkin.

Eniten minua nyt kutkuttaa, miten kalamondiinin kukinnan ja uusien hedelmien kanssa käy. Jostakin luin, että kalamondiini kukkisi parhaiten huoneenlämmössä. Säätiloista riippuen voisikin siis olla hyvä ainakin aloittaa sen talvettaminen sisällä ja siirtää viileämpään vasta  myöhemmin.

Olisi mukava kuulla millaisia kokemuksia teillä on Välimeren alueeen kasvien talvehtimisesta.