Mennyt kesä oli kuuma ja kuiva. Turussa päivälämpötilat pysyivät sitkeästi 25 ja 30 asteen välillä, ja aika monta kertaa mentiin ylikin. Yöt olivat usein trooppisia. Sadetta ei saatu juuri ollenkaan.
Puutarhaan jatkuvilla helteillä on kaksijakoinen vaikutus. Toisaalta lämpö ja aurinko hellivät ulkona kasvavia hyötykasveja ja myös kesäkukat nauttivat. Toisaalta kasvihuoneessa liiallinen kuumuus helposti heikentää esimerkiksi tomaattien ja chilien hedelmöitystä. Heinäkuussa maa halkeili, nurmikko kärventyi ruskeaksi ja ruukkukasveja piti kastella suunnilleen aamusta iltaan.
Satoa ja silmäniloa
Elokuun runsaammat sateet sitten korjasivat tilannetta avomaallakin. Juureksia lukuun ottamatta kasvimaan sato muodostui kaiken kaikkiaan kohtalaiseksi: salaatit, pavut ja valkosipuli kasvoivat hyvin, kesäkurpitsaa tuli liiaksikin. Palmukaali kasvaa edelleen rehevänä. Tomaatteja saatiin kesäkuun lopusta alkaen yllin kyllin, ja niitä on kasvihuoneessa kypsymässä runsaasti edelleen. Ensin kypsyivät pienet kirsikkatomaatit; Tomatoberry ja Artisan Blush Tiger etunenässä. Isommat Jaune Flamme ja Perfect Flame seurasivat ja viimeisenä tuli Dark Galaxy.
Kurkkuja oli alun perinkin vain kolme, joista yhden olin laittanut itämään kuukautta myöhemmin kuin muut (vasta 8. kesäkuuta). Se oli vielä syyskuun alussa aivan matala eikä siihen ollut muodostunut yhtään hedelmää. Mutta niistä kahdesta muusta tuli kyllä kivasti leivänpäällistä ja salaattiainesta. Lajikkeet olivat Iznik ja Beth Alpha.
Ulkona kasvatussäkissä olleet tomaatit Potattomatti ja Nepal kasvoivat hyvin nekin, mutta altakastelusta huolimatta pidin niiden hoitoa aika hankalana. Istutin ne säkkiin vasta turhan isoina taimina ja jouduin tärvelemään juurakkoa aika paljon. Tuntui kuin juuret eivät koskaan oikein kunnolla olisi tavoittaneet kasteluallasta.
Osa alkukesällä kukkivista perennoista aloitti elokuussa vielä toisen kukintakierroksen ja myös pikkusyreeni innostui tekemään muutamia uusia kukkaterttuja. Ensimmäistä kesää kasvattamani salkoruusut tekivät kukkia jo nyt, vaikka periaatteessa niiden aika olisi ollut vasta ensi kesänä. Vain tumma lajike ’Nigra’ on pysynyt kukattomana, vaikka vahvan varren nekin ovat kasvattaneet. Kaunopunahatut ovat edelleen syyskuussa tätä kirjoittaessani runsaassa kukassa.
Chilit jäähylle
Chilit pääosin nauttivat kesän kuumuudesta. Pieni chilihuone kuitenkin kuumeni suorastaan pätsiksi ja jouduin nostamaan siellä olleet Pink Habaneron, Aji Fantasyn ja Sugar Rush Stripeyn ulos muutamaksi viikoksi. Niihin on tullut mukavasti hedelmiä ja vielä paljon lisää on kypsymässä. Samoin on laita ulkokasvatuksessa olleella Aji Cristalilla.
Rocotot sen sijaan eivät ole tänä kesänä oikein viihtyneet. Nehän ovatkin lähtöisin Andien vuoristoalueilta ja tarvitsevat kukkiakseen käsittääkseni ainakin viileitä öitä. Sellaisia ei etenkään heinäkuussa liiemmin ollut. Myöhemmin niihin on ilmaantunut muutamia hedelmiä, mutta kypsyminen saattaa jäädä kesken.
Yllätysraidat
Chili Sugar Rush Stripey (c. baccatum) olikin hauska tapaus. Olin tammikuussa kylvänyt Sugar Rush Peachia, eikä yksikään itänyt. Tein lisäkylvöjä ja käytin entisten lisäksi vielä kaikki eräältä harrastajalta lahjaksi saamani uudetkin siemenet. Lopulta yksi niistä iti. Hyvä, sillä enempää en oikeasti olisi tarvinnutkaan.
Yllätys oli melkoinen, kun ensimmäinen hedelmä heinäkuun alussa kypsyi ja kävi ilmi, että tavallisen Sugar Rush Peachin sijasta minulla olikin raidallinen Sugar Rush Stripey. Kylvämäni siemenet olivat peräisin tavallisena Peachina kasvaneesta chilistä. Se oli todennäköisesti risteytynyt kaupallisen kasvattajan kasvihuoneessa jo aikaisemmin, mutta hypännyt yhden sukupolven yli. Kuulemma niin voi käydä.
Stripey on Sugar Rushin kohtalaisen uusi risteymä (fatalii.net) ja ollut kovin haluttu chiliharrastajien keskuudessa. Sen takia siemeniä ei ole aina tahtonut edes riittää kaikille siitä kiinnostuneille. Mutta joskus Stripeyn kasvattajaksi voi näköjään päätyä myös sattuman oikusta.
Puutarhatontun päiväkirja 