Uusi kasvihuone on nyt valmis. Viljelypenkit puuttuvat vielä, mutta niiden kanssa ei niin kiirettä olekaan. Samoin on ympäristössä vielä siistittävää ja laitettavaa, mutta siihenkin ehtii paneutua myöhemmin. Pääasia, että huone on pystyssä!
Kasvihuone on Kivikankaalta hankittu 8,3 neliöinen Halls Magnum -kennolevyhuone. Halls on englantilaisen kasvihuonevalmistaja Julianan tytäryhtiö, jonka mallisto on Julianan kasvihuoneita edullisempi.
Pystytystyö ei ollutkaan mikään ihan pikku juttu. Pelkästään perustuksien kaivamiseen, styrox-levyjen ja sorapedin asentamiseen sekä kulmatolppien valamiseen meni useampi ilta. Itse kasvihuoneen kokoaminen oli sekin varsin työlästä ja hidasta. Kun Perheenpää teki hommia pääosin iltaisin ja viikonloppuisin, käytännössä yksin, kului asennustöihin kaikkineen aikaa pari viikkoa.
Osittain edullisuus näkyy varmaankin esimerkiksi kokoamisratkaisuissa. Tähän kennolevymalliin ei esimerkiksi ollut lainkaan saatavana listakiinnitystä, vaan levyt kiinnitettiin noin miljoonalla pikku jousella. Samanlaisilla kuin lasihuoneetkin kootaan. Rungon jokaiseen pystypalkkiin kiinnitettiin lisäksi kumitiivisteet, joiden paikalleen saaminen olikin pirullinen homma. Tiiviste oli kivikovaa ja paikoin niin kiharaista, että sormenpäät olivat todella lujilla. Lämpimässä vedessä pehmittäminen auttoi hiukan, vaikka melkoista puljaamista sekin oli. Kennolevyjen yläreunoihin täytyi myös liimata alumiiniteipit, ettei kosteus pääse kulkeutumaan kennojen sisään. Tekemistä oli siinäkin.
Mutta lopulta kaikki nippelit ja nappelit, jouset ja ruuvit, teipit ja tiivisteet olivat paikoillaan. Ja kyllä tuli hieno! Kasvihuone vaikuttaa minusta oikein tukevalta, ja uskon, että se hyvinkin on hintansa väärti. Siinä on vakiona neljä kattoluukkua ja pariliukuovet, mikä on mainio juttu, eikä kovinkaan tavallista edullisemmissa kasvihuoneissa.
Kennolevyhuoneet eivät minun mielestäni ole niitä kaikkein kauneimpia, mutta paremman lämpöeristävyyden takia siihen nyt kuitenkin päädyin. Ja kun tuossa on vihreä runko, ei se pahan näköinen oikeastaan ole. Kauniimmalta se näyttää, kuin mitä odotin.
Onnellinen hullu pikku kärryineen
Päivähoitotoiminta kasvihuoneessa on jo käynnistynyt, eli kuljetan joka aamu kaikki taimeni sinne tottumaan luonnonvaloon ja kasvihuoneilmastoon. Yöt ne viettävät viileässä autotallissa. Kymmenien pikkupurkkien kantaminen edestakaisin aamuin illoin on melko työlästä, ja sitä helpottamaan sain pikkuiset kärryt. Niissä on hyvä vetoaisa ja kääntyvät etupyörät. Tai voivat ne olla takapyörätkin, jos siltä suunnalta katsoo.
Vaikka kärryihin meneekin kerralla paljon, joudun silti tekemään pari reissua. Hullun hommaa, sanoo varmaan moni. Mutta sentään onnellisen hullun!
Puutarhatontun päiväkirja 