Kukkakuulumisia

Mennyt talvi koetteli puutarhan kasveja kovin kourin. Menetyksiin kuuluvat mm. yksi isotöyhtöangervo, yksi pikkusyreeni ja kaksi itoh-pionia. Pensasmagnolia on juuri ja juuri hengissä, toivotaan että se elpyy. Myös perennapenkkiä talvi puraisi kunnolla. Perennat ovat minun Akilleen kantapääni enkä ole koskaan saanut penkkiä mielestäni hienoksi (aikaisempi postaus: Perennapenkit kuntoon, Jyrki Sukula?). Sen takia vaihdankin kasveja uusiin vähän väliä. Tänä vuonna talvi teki pohjatyön puolestani ja järjesti runsain määrin luonnollista poistumaa. Harmi vain, että menetykset olivat juuri niitä itselle mieluisimpia.

Täydennystä perennoihin

Fire Chief -keijunkukka on yksi suosikeistani, ja sitä on ollut penkissä pitkään. Yleensä niistä aina muutama kuolee talvella, mutta nyt menivät kaikki. Sitä ei löydy kovin yleisesti tämän alueen puutarhaliikkeistä, mutta Viherpeukalojen valikoimiin se onneksi kuuluu, ja sain tilattua sieltä uusia. Samasta paikasta tuli isotähtiputkea ’Claret’, joka tuli korvaamaan talven viemät akileijat ja loistosalviat. Tai no, loistosalvioista selviytyi yksi ja lisäksi pintaan on noussut muutamia itsekseen kylväytyneitä alkuja. Ehkä niistä vähitellen kasvaa uusia. Istutin kuitenkin niille kaveriksi härmesalviaa, jotta penkkiin tuli heti kaunista sinistä hehkua. Härmesalvia lienee yksivuotinen?

Kaunopunahatut ovat nyt pieniä ja penkki vähän autio. Toivottavasti lähtevät hyvin kasvuun.

Harmillisin menetys oli kaunopunahatut. Niitä on ollut aika monta ja useita eri lajeja, mutta talvesta selviytyi vain neljä pientä itsekseen kylväytynyttä taimea. Niiden lajeista ei vielä ole tietoa. Ostin paikalliselta puutarhalta uusia taimia, koska ehdottomasti haluan pitää kaunopunahattuja jatkossakin. Iso karmiininpunainen ’Magnus’ (70 – 100 cm) on ollut suosikkini ja sitä löytyi nytkin. Lisäksi tarkempaa lajimäärittelyä vailla oleva valkoinen, noin 60 sentin korkuiseksi kasvava lajike, ja itselleni uusi vadelmanpunainen ’Kismet Rasberry’ (35 – 50 cm). Aika väljältä punahattupenkki nyt näyttää, mutta josko uudet taimet tuosta lähtisivät hyvään kasvuun. Kaunopunahattujen seassa kasvaa kolme suklaakosmosta, jotka tuovat vähän väriä ja rehevyyttä.

Nostin penkissä keväällä kukkineet ukkolaukat ylös, niin oli helpompi sijoittaa uudet kasvit. Laitoin sipulit paperipussiin ja istutan ne syksyllä uudelleen.

Perennapenkin kolmas osio on varattu saksankurjenmiekoille ja tarhapäivänliljoille. Niitä usein suositellaan yhdistettäväksi, koska kukinta-ajat täydentävät toisiaan ja lehtimuodotkin ovat yhteensopivat. Minun penkissäni on käynyt kuitenkin niin, että tarhapäivänlijat ovat valtaamassa koko penkin. Kurjenmiekat ovat hiipuneet vuosi vuodelta ja nyt penkistä nousi talven jälkeen vain muutama. Kurjenmiekat toki kaipaavatkin uudelleen istutusta muutaman vuoden välein, mutta uskoakseni voimakkaasti leviävät tarhapäivänliljat ovat osaltaan nopeuttaneet taantumista.

Kunhan ne muutamat kurjenmiekat ovat kukkineet, nostan kaikki ylös ja poistan suurimman osan päivänlijoista. Niistä kaunein, eli Artic Snow saa ilman muuta jäädä, eikä se mielestäni ole juuri levinnytkään. Sitä voisi hankkia lisää ja samoin muutamia uusia kurjenmiekkoja.

Kaaos kesäkukkapenkissä

Tänä kesänä minulla on ensimmäistä kertaa kesäkukkapenkki. Kylvin huhtikuussa suoraan lavaan zinniaa ja kirjoperhoskukkaa. En ole kasvattanut kumpaakaan aikaisemmin eikä minulla ollut tietoa niiden kasvutavoista. Minua fiksumpi ihminen olisi ehkä ottanut selvää… Kylvin siemeniä sikin sokin ja aika tiheästi, koska onhan ne nyt tosi pieniä ja aina osa jää itämättä. Niin varmaan jääkin, mutta siitä huolimatta 80 x 120 sentin lavaan ei tarvitse kovin monta siementä.

Note to myself: perhoskukka kasvaa nopeasti isoksi ja tuuheaksi. Laita sitä pieneen penkiin vain muutama ja jätä ympärille tilaa. Zinnia on hitaampi ja ainakin tähän asti kasvanut hillitymmin. Ripottele sitä aukkopaikkoihin, niin että sillä on tilaa kasvaa eikä jää perhoskukan alle.

Kesäkukkapenkki ennen ja jälkeen perhoskukan harvennuksen.

Harvensin äsken vähän perhoskukkaa ja siirsin muutamia pieniksi jääneitä zinnioita väljempiin kohtiin. Toivottavasti tilaa tuli nyt riittävästi, niin että kumpikin mahtuu kukkimaan kunnolla.

Sivun yläreunan artikkelikuvassa ylhäällä vasemmalla suklaakosmos, keskellä härmesalvia, oikealla koreankärhö Amber, alhalla vasemmalla saksankurjenmiekka Nibelungen ja oikealla isotähtiputki Claret.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s