Lyhtytaloon on tullut jo joulu. Asukas on kantanut kuusen sisälle ja joulusukka odottelee takanreunuksella. Talo sijaitsee Turussa, mutta sen asukas on matkustellut paljon ja siksi hänen joulussaan on myös muiden maiden perinteitä. Oikeastaan suomalaiset himmelit tai olkipukit eivät ollenkaan ole hänen juttujaan.
Joulukuusikin on muovia, sillä asukkaan mielestä ei ole mitään järkeä hakata satojatuhansia kuusipuita joka vuosi vain muutamien joulunpyhien takia. Muovikuusi on tasainen ja tuuhea eikä siitä varise neulasia.
Lyhtytalon asukas on kohta viisikymppinen, ruotsia äidinkielenään puhuva nainen. Hän on sinkku ja hyvillään siitä. Hän ei sietäisi miehen likaisia sukkia lattioillaan tai muodottomaksi rutistettuja hammastahnatuubeja kylpyhuoneessaan. Ehei; hänen pienessä kodissaan tavaroilla on paikkansa ja järjestys myös säilyy.
Asukas työskentelee asiantuntijana valtion aluehallinto-organisaatiossa. Hän on kiinnostunut työstään ja viipyy usein työpaikallaan vielä paljon virka-ajan jälkeenkin. Saatuaan jokin aika sitten uuden, paremmin palkatun vakanssin hänelle on jäänyt hiukan enemmän rahaa myös sisustukseen.
Kalustetalosta hankittu, parhaat päivänsä jo nähnyt nojatuoli sai hiljattain vaihtua laatuun ja designiin. Asukas osti Charles ja Ray Eamesin Lounge-nojatuolin.
Tuoli on klassikko ja sopii asukkaan mielestä jännittävästi yhteen abstraktin taiteen ja joidenkin perinteisempien esineiden kanssa. Niin, asukas on hyvin kiinnostunut kuvataiteesta, ja sen merkkinä takanreunusta koristaa yksi Piet Mondrianin kuuluisista kompositioista. Ei se tietenkään alkuperäinen ole, mutta laadukas väriprintti kuitenkin. Taulun kehykset asukas on tehnyt itse mustaksi maalatusta tulitikkupuusta.
Uuden nojatuolin pariksi asukas hankki aluksi trendikkään akryylimuovisen sivupöydän. Pöytä kulkeutui häneen kotiinsa ruotsinlaivalta, missä se alun perin kuului drinkkibaarin varustukseen. Sittemmin sen tilalle on tullut kuohuviinipullon korkkia muistuttava pikkupöytä. Siinä on kätevä säilyttää läppäriä ja punaviinilasia, kun iltaisin on hetki aikaa rentoutua.
Asukkaan rakkain esine on isoäidiltä peritty komea kristallikruunu. Isovanhempien aikanaan häälahjaksi saama kruunu on peräisin Stockmannin tavaratalosta Helsingistä. Alun perin se ei ollut sähköistetty, mutta pari joulua sitten asukas modernisoi kruunun, ja nyt siinä palavat pienet ledit.
Taidokkaasti käsintehdyssä pärekorissa asukas säilyttää takkapuita. Kori ja puut ovat enemmänkin koristeena, sillä takka vetää huonosti ja sen takia siinä poltetaan pääasiassa vain kynttilöitä. Kori on saatu lahjaksi ystävältä. Sen tekijällä on ollut taito hyppysissään, ja puutkin on hakattu kauniisti tasakokoisiksi.
Joulunajan lyhtytalon asukas viettää kotonaan. Aattona hänen sisarensa ja iäkkäät vanhempansa tulevat vierailulle, mutta muina päivinä hän aikoo käpertyä uuteen nojatuoliinsa ja nauttia joulun rauhasta.
Puutarhatontun päiväkirja 