Päivähoidossa!

Taimikasvatus on täällä hyvällä mallilla: kaikki tähän mennessä kylvetyt ovat jo mukavan kokoisia taimia ja kasvavat ja vankistuvat kovaa vauhtia.

Minulla on tapana alkaa karaista ja ulkoiluttaa taimia mahdollisimman varhain. Luonnon runsas valo tekee niille hyvää, ja ulkoilma valmistaa niitä tulevaa kesäkautta varten. Näin uskon.

Niinpä säiden vähänkin salliessa kuljettelen taimia päivähoitoon kasvihuoneeseen mahdollisimman usein, vaikka vain lyhyeksikin ajaksi kerrallaan. Retkievääksi laitetaan hörpyt vettä ja vähän varjostusta suoraa paistetta vastaan. Ja uskokaa pois, sen oikein näkee ja kuulee, kuinka taimet imevät itseensä valoa, nuuskivat raikasta ilmaa ja vahvistuvat päivä päivältä.

Koska kasveilla ei ole kunnan puolesta subjektiivista oikeutta päivähoitoon, joutuu puutarhuri järjestämään hoidon itse. Ja tänä keväänä siinä onkin vähän pulmaa: vanha kasvihuone on tuusan nuuskana jossakin Ruskon perukoilla, ja uusi on vielä alkutekijöissään. Onneksi autotallin nurkassa oli sentään tallella vanha minikasvisuoja, jota olen joskus käyttänyt lisäsuojana kylmää vastaan varsinaisessa kasvihuoneessa.

Nostin sen terassille suojaiseen paikkaan, ja siellä olen nyt aloitellut päivähoitokautta. Yhtään enempää sinne ei mahdu, ja lisäksi pelkään koko ajan, että koko häkkyrä romahtaa. Se on nimittäin aika hutera, ja nuo pienetkin taimipurkit painavat yhteensä yllättävän paljon.

Uuden kasvihuoneen perustukset ovat kuitenkin jo valmiina, joten toivoa valmistumisesta on. Sitä odotellessa!