Kaksi kuvaa Blaue Zimmertomate-microdwarf-tomaatista.

Tomaatit ja UV-valon puute

Aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, miten syksyllä kasvamaan laittamani Blaue Zimmertomate -kääpiötomaatit alkoivat hyvän alun jälkeen ränsistyä. Ne kasvoivat kyllä hyvin pituutta ja tekivät uutta kasvua, mutta samaan aikaan lehdet alhaalta alkaen ensin käpertyivät reunoilta ja vaalenivat, muuttuivat sitten kellertävän laikukkaiksi ja lopulta käpristyivät korpuiksi ja varisivat pois. Ne kukkivatkin hyvin, mutta hedelmät jäivät nuppineulan pään kokoisiksi palluroiksi.

Viime keväänä harrastajapiireissä käytiin paljon keskustelua siitä, että jotkin tomaattilajikkeet tarvitsevat terveeseen kasvuun myös ultraviolettisäteilyä, etenkin niitä lyhyempiä, eli UV-B -aallonpituuksia. UV-säteily jaetaan kolmeen eri säteilyalueeseen: UV-A = 315–380 nm ja UV-B = 280–315 nm.

UV-säteilyn puute saattaa synnyttää joissakin, erityisesti Solanaceae-heimoon kuuluvissa kasveissa fysiologisen häiriön, joka ulkomaisissa lähteissä tunnetaan ”intumescence”-nimellä. Sitä esiintyy käytännössä vain kasvihuone- tai muussa sisäkasvatuksessa, ulkona kasvavilla kasveilla sitä ei käsittääkseni juurikaan ole todettu. Intumescencellä on samankaltaisuutta tomaatinkasvattajille tutun ödeeman kanssa, mutta nesteturvotuksesta poiketen se liittyy nimenomaan UV-säteilyn alhaiseen määrään. ”Intumescence” -hakusanaa käyttämällä voi etsiä lisää tietoa aiheesta, suomeksi sitä ei pahemmin löydy.

Tavallisissa ledivaloissa ei yleensä ole lainkaan UV-aallonpituuksia. Nuo viime elokuussa kylvämäni tomaatit olivat minulla alkuunsa pelkän tavallisen ledivalon alla, täysin ilman päivänvaloa. Myöhemmin syksyllä siirsin ne ikkunan eteen, mutta siinä vaiheessa vuotta sillä ei enää tainnut isommin olla merkitystä. Lopulta heitin ne pois.

Tammikuun alussa päätin kokeilla uudelleen ja tehdä samalla vertailua tavallisen ledivalaisimen ja UV-aallonpituuksilla vahvistetun valaistuksen välillä.

Laitoin kaksi Blaue Zimmertomatea kasvamaan samaan paikkaan ja saman Supragardenista hankitun 40 watin ledivalaisimen (täysspektri ilman uv:a) alle kuin syksylläkin. Ikkunasta tomaatteihin osuvan päivävalon ja sen myötä mahdollisen uv-valon määrä on jokseenkin olematon.

Toiset kaksi Blaue Zimmertomatea laitoin toiseen huoneeseen idänsuuntaisen ikkunan äärelle. Päivänvalon lisäksi näillä on valaistuksena Nelson Gardenin valkovaloinen 15 watin ledilista ja erillinen Secret Jardinin 20 watin Cosmorrow UV-led (UV-A 360 nm). Laitoin samaan paikkaan kasvamaan myös kaksi muuta microdwarf-tomaattia, eli yhden Tartufon ja yhden Lauran.

Kummassakin paikassa alku sujui hyvin. Kaikki taimet ovat saaneet mietoa Puutarhan kesä -lannoitetta ja kaikkien ensimmäiset lehdet kasvoivat kauniisti. Tällä hetkellä pikkutaimet ovat noin 15 sentin mittaisia. Kylvöstä on nyt reilu kuukausi, ja viimeisen viikon aikana ilman UV-lisää kasvaneet tomaatit ovat alkaneet ränsistyä. Sirkkalehtien lisäksi myös ensimmäiset oikeat lehdet alhaalta ovat näivettyneet ja pudonneet. Lisää lehtiä on muuttumassa keltaisiksi ja osa niistä on jo kuivunut käppyröiksi.

Alla olevat kuvat näyttävät viikon sisällä tapahtuneen muutoksen ilman UV-valoa kasvaneissa taimissa.

Ikkunalla ja UV-valossa olevat voivat paljon paremmin. Blaue Zimmertomatessa ja Tartufossa näkyy kuitenkin hieman samoja oireita, eli alimmaisten lehtien osittaista kellastumista. Laurassa vioitusta ei ole lainkaan. UV-ledi on tähän asti ollut päällä vain neljä tuntia keskellä päivää. Tällä viikolla pidensin aikaa kuuteen tuntiin. Lisäksi viikolla on ollut useita aurinkoisia päiviä, ja luonnonvalon määrä on muutenkin lisääntymässä. Sen takia uskon, että nämä UV-valoa saaneet tulevat jatkossa pärjäämään oikein hyvin.

Alla olevat kuvat ovat UV-valoa saaneista taimista. Toisen kuvan Blaue Zimmertomatenin ja kolmannen kuvan Tartufon alimmilla lehdillä näkyy hiukan vioitusta. Viimeisen kuva Laura on täysin terve.

  • Kaksi Blaue Zimmertomatea.
  • Kaksi Blaue Zimmertomatea.

Tämä vertailuni ei ole millään tavoin pätevä eikä siitä voi vetää yleisiä johtopäätöksiä. Mutta sen se mielestäni osoittaa, että tomaatinkasvatuksessa UV-aallonpituuksilla todella on merkitystä ja niiden puuttuminen johtaa joillakin lajikkeilla kasvin vaurioitumiseen. Lopulta ehkä jopa kasvin kuolemaan?

En jatka eksperimenttiäni tämän pidemmälle. Minulle riittää, että olen nyt itse todennut ilmiön ja osaan ottaa sen huomioon taimivaiheessa ja sisäkasvatuksessa.

PS. 12.2.2024 Viime keväänä aihe oli enemmänkin esillä ja ainakin Tomaatti-Ritu kirjoitti siitä omassa Tomaattihurahdus-blogissaan. Tässä linkki hänen tekemäänsä kokeeseen. Se oli laajempi ja perusteellisempi kuin tämä pieni vertailuni.

PPS. 13.2.2024 Myös Facebookin Intohimona tomaatit -ryhmästä löytyy mielenkiintoinen testi nimenomaan UV-B- ja far-red -aallonpituuksien vaikutuksesta.

Testi löytyy myös omana kirjoituksenaan Satoisa.fi-blogista Väärä valo myrkkyä tomaatille?

2 kommenttia

  1. Kiitos, että otit tämän aiheen esille. Vuosi sitten, kun tein vastaavan kokeen Nelson Gardenin ledeillä, oli monia, jotka pitivät mahdottomana sitä, että taimieni räytyminen johtui vain valoista. Toivottavasti et pahastu, kun linkkaan oman kokeeni kulun tähän.

    https://tomaattiritu.blogspot.com/2023/04/

    Kevään toivossa!

    Tomaatti-Ritu

    Liked by 1 henkilö

    1. Heippa! Hyvä kun muistutit omasta kokeestasi. Lisäsin linkin myös suoraan tuohon postaukseen, niin tulee helpommin huomatuksi. Uskon, että näistä meidän pienistä epätieteellisistäkin kokeista on hyötyä jollekin, joka tuskailee nääntyvien taimiensa kanssa. Kohti uutta kevättä mennään!

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Merja Heinonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *