Nuori ripsiäinen eli nymfi punaisen chilin pinnalla.

Ripsiäisiä 😠

Voi hevon pehva! Viime viikolla löysin sisäkasvihuoneesta jotain, mitä en todellakaan olisi halunnut.

Olin syksyllä leikannut kahdesta kesän aikana kasvaneesta chilistä bonchit. Tarkkailin niitä mahdollisten ötököiden varalta ja jossakin vaiheessa olin näkevinäni toisessa jotain hyvin pientä ja vikkelää. Varmaa diagnoosia en saanut tehtyä, mutta arvelin jo silloin, että kyseessä voisi olla ripsiäinen. Suihkuttelin molemmat vedellä muutaman kerran ja kertaalleen myös pyretriinisuihkeella.

Lehdet kärsivät käsittelyistä, mutta sittemmin ne näyttivät toipuvan. Boncheihin tuli uusia lehtiä eikä ötököitä enää näkynyt. Paitsi nyt sitten huomasin toisessa jälleen jotain liikettä. Tällä kertaa sain makrolinssin avulla vihulaisesta kuvan, joka tunnistettiin Facebookin chiliryhmässä nuoreksi nymfivaiheen ripsiäiseksi.

Näin hienoilta bonchit näyttivät joulukuussa.

Koska bonchit ovat aika hauskan näköisiä, olen pitänyt niitä paraatipaikalla olohuoneen sisäkasvihuoneessa. Valitettavasti myös uudet chilintaimet ovat kasvaneet samassa kaapissa. Ja vaikka ne ovatkin olleet eri hyllyillä, niin samassa tilassa yhtä kaikki.

Pesin heti molemmat bonchit ja kaikki chilintaimet juoksevan veden alla. Parin päivän päästä huomasin toisessa bonchissa jälleen yhden nymfin. Sen jälkeen näin yhden otuksen myös chilintaimessa ja sitten jälleen yhden bonchissa. Koska juoksevassa vedessä jokaisen yksittäisen lehden peseminen on melko työlästä, päätin kokeilla koko kasvin upottamista pää alaspäin veteen. Olen nyt parin päivän välein pitänyt jokaista kasvia upoksissa puoli tuntia kerrallaan niin, että vain ruukku on pinnan yläpuolella.

En tiedä, pidättelevätkö ripsiäiset hengitystään vai löytävätkö ne ilmataskuja, mutta joka tapauksessa taas tänään näin bonchissa yhden elävän nymfin. Chilintaimista en ole niitä enää löytänyt.

Ripsiäisten hävittäminen on hankalaa. Ne munivat kasvisolukon sisään ja kehitysvaiheidensa eri aikoina ne elävät eri paikoissa; välillä mullassa ja välillä lehdissä. Torjunta-aineet eivät tahdo tavoittaa niitä eikä pelkällä vedellä huuhteleminen tai upottaminen selvästikään riitä.

Niinpä sitten päädyin biologiseen torjuntaan ja tilasin Tarhurin Avusta ripsiäispetopunkkeja. Eivät nekään mikään takuuvarma ratkaisu ole, sillä ne syövät vain nuoria ripsiäisiä. Eli samaan aikaan pitää tarkkailla aikuisia ja listiä niitä muilla keinoin. Kesärikkaluteet söisivät kaikkia kehitysasteita, mutta ne lentävät helposti tiehensä.

Koska nyt on näkynyt vain nuoria nymfejä, ja niitäkin vain muutamia yksittäisiä yksilöitä, uskon pussiin pakattujen petopunkkien riittävän. Lainaus Tarhurin Avun sivuilta:

Petopunkkipussien perusajatuksena on, että petopunkit pakataan pussiin, jossa ne lisääntyvät siellä olevien ruokapunkkien turvin. Pussissa on pienen pieni reikä, jonka kautta osa pedoista kiipeää kasveille etsimään varsinaista saalista, osa jää vielä pussiin ja lisääntyy siellä ennen kasvustoon siirtymistä. Petotehdas pyörii, olosuhteista riippuen, jopa 4-7 viikkoa.

Otukset saapuvat kuitenkin vasta puolentoista viikon päästä. Jotta tilanne ei odotusaikana paljon pahenisi, lienee parasta vain jatkaa suihkuttelua ja / tai veteen upottamista muutaman päivän välein.

Kurja juttu kaikkiaan, mutta eiköhän tästä sentään selvitä!

Vastaa