Kokeilen nyt ensimmäistä kertaa microdwarf-tomaattien kasvattamista. Tutkin syksyllä ruotsalaisen Tomat Mamman (tomatmamman.se) tomaattisivustoa ja innostuin niistä. Microdwarfit ovat nimensä mukaisesti hyvin pienikokoisia ja sopivat sen puolesta vaikka ympärivuotiseen kasvatukseen sisätiloissa. Käsittääkseni ne ovat myös suhteellisen nopeakasvuisia.
Tomat Mammalla on valtava valikoima toinen toistaan kiinnostavampia lajikkeita. Pidin kuitenkin pääni kylmänä ja pitäydyin vain microdwarfeissa ja niistäkin valitsin vain kaksi, eli Blaue Zimmertomaten ja Venuksen.
Laitoin ne itämään tammikuun puolivälissä ja vähän myöhemmin kylvin vielä kanssaharrastajalta saadun Aztekin.
Kaikki kolme ovat lähteneet kasvamaan kauniisti. Blaue Zimmertomatet ovat avanneet ensimmäiset kukkansa ja Venuskin on nupullaan. Aztek on vielä pienen pieni, mutta terhakka taimi sekin on.

Blaue Zimmertomate kasvaa 25 – 35 cm korkeaksi, hedelmät ovat hieman isompia kuin microdwarfeilla yleensä ja tummia. Tumma väri tulee antosyaanista, joka sisältää paljon antioksidantteja. Mausta minulla ei vielä ole omakohtaista kokemusta, mutta lajikekuvauksissa sitä luonnehditaan muun muassa makeaksi, runsaaksi ja hedelmäiseksi.
Venus puolestaan on todellinen kääpiö; korkeutta on luvassa alle 20 senttiä. Hedelmät ovat pienet ja väriltään oranssinkeltaiset, makeaksi mainitut. Tomat Mamman on löytänyt mausta myös vähän umamia ja savuisuutta.
Myös Aztek on hyvin matala, tuuheaksi kasvava pensas. Kuvausten mukaan hedelmät kasvavat isoina terttuina ja ovat kypsyttyään kirkkaan keltaiset. Ja makeat tietysti 🙂.

Olen tänä vuonna käyttänyt kylvöihin pääosin juurrutussieniä. Ne ovat käteviä ja sopivat täydellisesti Plantagenista ostamiini miniruukkuihin. Yksittäiset ruukut ovat mielestäni hyviä, kun siemenet itävät eri aikoihin ja ruukut voi helposti siirtää eri paikkaan sitä mukaan, kun itävät.
Helmikuun alkupuolella eli kolmen viikon päästä kylvöstä istutin ensimmäiset taimet juurrutussienineen 5 x 5 sentin ruukkuihin. Nyt siirsin Blaue Zimmertomatet niistä Orthexin pieniin altakasteleviin yrittiruukkuihin ja Seramis-rouheeseen. Tykkään käyttää sisäkasvatuksissa Seramista, koska harsosääsket eivät mielestäni viihdy siinä niin hyvin kuin mullassa. Lisäksi Seramiksen voi käyttää aina uudelleen ja uudelleen, kunhan huuhtaisee isoimmat juurenpätkät pois ennen seuraavaa käyttöä. Yrtit ja salaatit ovat viihtyneet Seramiksessa oikein hyvin; kiva nähdä, mitä tomaatit tykkäävät.
Nuo yrttiruukut ovat kooltaan vain 10 x 10 senttiä ja multatila on 0,8 litraa. Microdwarfeille sopiva ruukkukoko lienee 3 – 4 litraa, joten yksi ruukunvaihto on vielä edessä. Olisi ehkä ollut viisaampaa laittaa ne samantien isompiin ruukkuihin, koska uudellleen istutus myöhemmässä vaiheessa ei välttämättä tee niille hyvää. No, tällä nyt mennään kuitenkin.
Yleensä kukinnasta kypsään tomaattiin menee pari kuukautta. Käsittääkseni microdwarfit ovat vähän nopeampia, joten ehkä voin odottaa ensimmäisiä kypsiä hedelmiä johonkin aikaan huhtikuusta. Pelkän keinovalon alla maku tuskin kehittyy parhaaksi mahdolliseksi. Sen takia aion viedä ne päivähoitoon kasvihuoneeseen heti, kun säät hiukankin sallivat.
Olen oikein kiinnostunut kuulemaan kokemuksesi näistä microdwarf-tomaateista, kunhan pääset hedelmillä herkuttelemaan. Tosi kauniin ja terhakan näköinen on tuo tomaatti nuppuineen!
TykkääLiked by 1 henkilö
Enköhän niistä jotain tänne kirjoittele. On tosiaan kiva nähdä, mitä noista tulee. Jos sujuu hyvin, niin olen miettinyt noiden kokeilemista vesiviljelyssä ensi talvena. Sinulla näkyy olevan melkoinen valikoima esikasvatuksessa ❤️ Goldkronea laitoin itsekin eka kertaa tänä keväänä.
TykkääTykkää