Sain viime syksynä ystävältäni yllättäen pikkuruisen hakuropajun taimen (salix integra ’Hakuro Nishiki’). Hän tiesi, että olin yrittänyt aikaisemmin kasvattaa sellaista ruukussa, mutta epäonnistunut. Kesän pajuni oli pärjännyt, mutta autotallissa talvettaminen oli koitunut lopulta pikkupuun kuolemaksi.
Japanista kotoisin oleva hakuropaju ei ole varsin talvenkestävä, eikä se siksi luontojaan sovi suomalaiseen puutarhaan, ei edes turkulaiseen. Käsittääkseni rungolliseksi vartetut puut ovat vielä arempia kuin pensaana kasvavat.
Mutta kaunis se on, ja valkovihreän kirjavana keveästi liikkuva lehvästö on hyvin koristeellinen. Alkukesän uudet lehdet saavat hempeän vaaleanpunaisen sävyn, ja silloin hakuro on todellinen katseenvangitsija. Pensasmaisena hakuropaju kasvaa noin metrin korkeaksi.
Ystäväni oli nähnyt Paraisilla tuttavansa luona jo useamman vuoden taivasalla menestyksekkäästi kasvaneen hakuron ja toi siitä minulle pikkutaimen. Siitä voisin yrittää kasvattaa itselleni talvenkestävän pensaan.
Lokakuu oli jo lopuillaan, joten päätin istuttaa hakuron talveksi syvän multapenkin keskelle kasvimaalle. Tässä linkki kirjoitukseen Hakuron talvetusyritys ulkona. Suojasin pienen taimen huolellisesti, ja hyvin se siellä talven pärjäsikin. Viime viikolla valitsin sopivan paikan puutarhan paraatipuolelta ja istutin hakuron paikoilleen. Pajussa oli vain kaksi ohutta oksaa. Toinen oksa oli hyvin hentoinen, toinen selvästi voimakkaampi ja vahvasti elossa; silmutkin jo avautumassa. Leikkasin heikomman oksan kokonaan pois ja tuin jäljelle jääneen pystyasentoon. Kaivoin syvän istutuskuopan ja lisäsin sinne paljon uutta puutarhamultaa. Muotoilin pienen kohopenkin ja asettelin pikkuhakuron sen keskelle.
Taimi on vain ohut piiska, ja ilman suojausta se olisi vaarassa tallautua tai vähintäänkin joutua kauriiden tai pupujen suuhun. Sen takia asettelin taimen ympärille pienen köynnöskehikon, jonka olin vielä päällystänyt kanaverkolla. Minun hakuroani ei kukaan syö! Koko komeuden ympärillä on vielä raudoitusverkosta taivutettu reunus, joka suojaa taimea robottiruohonleikkurilta.
Olen nyt tehnyt sen, minkä voin. Aika näyttää, tuleeko hakurosta puutarhamme pysyvä kaunistus vai ovatko turkulaiset talvet sille liikaa. Sydämestäni toivon, että se pärjäisi!
Sivun iso pääkuva hakuropajun pinkinpunertavasta latvuksesta:
Salicyna, CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons
Puutarhatontun päiväkirja 