Alkusyksyn askareita

Aurinkoinen lauantaipäivä oli ihanteellinen pieniä puutarha-askareita varten. Vähän haikein mielin siivosin kasvimaalta pitkiksi kukkavarsiksi venähtäneet salaatit ja kaikkensa antaneen kesäkurpitsan. Keräsin viimeiset pavut ja kurkut ja nostin niiden tukikepit pois maasta lahoamasta.

Isoja lehtikaalin lehtiä sinistä taivasta vasten
Lehtikaali jatkaa kasvuaan vielä syksylläkin.

Kokonaan autioksi ei kasvimaa vielä jäänyt. Lehtikaali kasvaa edelleen rehevästi ja mustajuuri vasta tekeytyy valmiiksi maan alla. Yrtit ovat voimissaan ja etenkin persilja ja oregano ovat kovasti komeita. Keväällä istuttamissani ilmasipuleissa on komeat varret, ja joistakin olen kerännyt isoksi kasvaneen sipulinkin.  Kasvusto on levinnyt mukavasti ja työnsin vielä muutamia pikkusipuleita multaan.

Myös kasvihuoneessa satokausi jatkuu vielä. Kypsiä tomaatteja riittää syötäväksi ja etenkin Tigerallassa on paljon myös vihreitä raakileita. Ne tuskin ehtivät kypsyä, mutta voinhan sitten säilöä ne vihreinä makeaan ja mausteiseen etikkaliemeen. Salaattikin jatkaa vielä kasvuaan kasvihuoneessa niin, että ihan vielä ei tarvitse kaupan salaatteihin turvautua.

Punaiset kirsikkatomaatit
Tomatoberry antaa vieläkin satoa.

Sain köynnöspinaatin kesän aikana kasvuun, mutta nyt se on joko kuihtunut maata myöten tai sitten se on yksinkertaisesti kuollut. Joka tapauksessa kylvin keväällä yli jääneet siemenet nyt suoraan maahan. Toivottavasti jompikumpi yrityksistäni onnistuu ja keväällä maasta nousisi uutta köynnöspinaatin kasvustoa.

Nyhdin muutaman rikkaruohon kasvimaan penkeistä ja penkkien väleistä. Kulkukäytävät on pohjustettu suodatinkankaalla ja peitetty kuorikatteella. Näillä keinoin rikkaruohot ovat pysyneet kokonaan poissa pari vuotta, mutta nyt ne alkavat näköjään päästä läpi. Täytyy ensi keväänä laittaa kunnon kerros uutta katetta, niin eiköhän taas toimi jonkin aikaa.

Etanan penteleet

Kaksi lehtokotiloa
Moni kuori päältä kaunis…

Löysin myös jotain, jota en olisi halunnut löytää: lehtokotiloita ja espanjansiruetanoita. En paljon, mutta muutamia kuitenkin. Kumpaakaan lajia ei ole näillä seuduilla tähän asti juurikaan näkynyt. Parina kesänä olen nähnyt espanjansiruetanoita alueen päätiellä, ja nyt ne ovat sitten näköjään päässeet tien yli tänne puolelle. Keräsin etanat ämpäriin ja kaadoin kiehuvaa vettä päälle.

Kun muutimme tähän taloon 12 vuotta sitten, oli puutarha käytännössä ollut vailla hoitoa vuosikaudet. Kaikki oli umpeenkasvanutta ja pusikoitunutta, nurmikkoa oli leikattu harvoin. Silloin täällä oli espanjansiruetanoita, paljon. Luultavasti koko alueen kaikki etanat olivat meidän puutarhassamme.

Raivasimme puutarhaa, keräsimme etanoita sangoittain ja ripottelimme Mesurol-rakeita. Sitten tuli aikainen ja kylmä talvi, eikä etanoita enää näkynyt seuraavina kesinä. Paitsi nyt sitten jälleen.

Nyt täytyy kerätä huolellisesti pois  kaikki niljakkeet ja huolehtia, ettei niille jää mitään suojaisia lehtikasoja tms. talvehtimispaikoiksi. Pakkasten tultua varmaan kannattaa vielä vähän möyhiä kasvustoja ja kääntää pintaan mahdolliset talvehtijat.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: