Kasvihuoneen liika kuumeneminen lienee tuttu ongelma useimmille kasvihuoneen omistajille. Mitä pienempi huone, sitä tukalampi kuumuus. Vaikka ovet ja ikkunat ovat apposen avoinna, nousee lämpötila silti helposti reilustikin päälle neljänkymmenen asteen. Jos kasvihuoneessa on ovet molemmissa päädyissä, saa ristivedolla hiukan helpotusta. Lämpötilalla on väliä, sillä esimerkiksi tomaatin pölytys estyy yli 30 asteen lämmössä.
Tuuletuksen lisäksi on tavallista, että kasvihuoneita myös varjostetaan erilaisilla verhoilla ja varjostusharsoilla. Niin minäkin olen tehnyt. Kasvihuoneeni on reilun kahdeksan neliön kennomuovihuone, jossa on neljä kattoluukkua ja toisessa päädyssä isot pariovet. Pohjoisen puolella olevissa kattoluukuissa on automaattiavaajat. Kennolevyissä on UV-suojaus, joten varjostuksen tavoitteena on lähinnä vähentää lämpötilan nousua, ei niinkään suojata kasveja palamiselta.
Minulla on ollut Ikean valkoiset harsoverhot, jotka olen ripustanut kasvihuoneen eteläseinustalle kattoon ja kiinnittänyt katon ja seinän taitteeseen. Ne ovat olleet mielestäni hyvin kauniit, mutta myös jossakin määrin hankalat. Niiden siirtäminen syrjään korkeiden tomaattien ja kurkkujen takaa on vaikeaa, ja lisäksi kurkkujen kärhet takertuvat niihin ikävästi.
Verhoista huolimatta lämpömittarin lukemat kasvihuoneen varjoisallakin reunalla ovat usein olleet yli 40 asteen. Viime kesän korkein varjolämpötila oli 42 astetta. Se on aika paljon liikaa. Etenkin kun lukema auringonpaisteessa on käytännössä vielä paljon korkeampi.
Keväällä sain älynväläyksen, että kasvihuoneen ulkopuolella oleva varjostusverkko voisi toimia sisällä olevia verhoja tehokkaammin. Silloin ainakin osa lämmöstä jäisi kokonaan ulkopuolelle eikä tunkeutuisi sisälle kuumentamaan katon ja verhon välissä olevaa ilmaa.
Hankin Tarha-merkkisen varjostusverkon, kooltaan 3,6 x 2,8 metriä. Verkon varjostusaste on 35 %. Perheenpään ystävällisellä avustuksella ripustimme verkon koukkuruuvien ja verhovaijerin avulla kasvihuoneen harjalle. Verkon pitkällä reunalla oli valmiina purkautumattomat reiät, joihin vaijeri oli helppo pujottaa. Ylimääräisen leveyden (noin 40 senttiä) kokosin rullaksi verkon toiseen reunaan. Verkkoa ei kannata lähteä leikkaamaan pienemmäksi. Ensinnäkin reunaa on vaikea saada suoraksi ja tasaiseksi. Toisekseen leikattu reuna kiertyy ja kihartuu eikä oikeasta mitasta ole enää tietoakaan. MOT.
Kiinnitin verkon alakulmistaan pyykkipojilla kasvihuoneen nurkkiin. Se on pysynyt hyvin paikoillaan, vaikka välillä on ollut melkoisia myrskytuulia.Tarvittaessa verkon voi helposti liu’uttaa syrjään pitkän kepin avulla.
Kohta pari viikkoa jatkuneet helteet ovat nyt osoittaneet, että ratkaisu oli oikea. Eilen Turussa ulkolämpötila nousi varjossa 31 asteeseen. Kasvihuoneessa oli samaan aikaan enimmillään vain vajaat kolme astetta enemmän, eli 33,8 astetta varjossa. Sekin on liian paljon, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin aikaisemmin vastaavassa helteessä. Myös kasvualustan lämpötila on pysynyt sopivana, noin 25 asteessa. Sekin on hyvä juttu, koska liian lämmin kasvualusta häiritsee kasvien nestevirtausta ja ravinteiden kulkeutumista.
Puutarhatontun päiväkirja 