Syreenikeijukkaan torjuntakokeilu

Yksi viime vuosien uusista puutarhavitsauksista on syreenikeijukas. Syreenikeijukas on Suomessa uusi kaskaslaji, jonka havaittiin täällä ensimmäisen kerran vuosituhannen vaihteessa. Laji elää lehtien alapinnoilla ja imee niistä ravintoa. Vioitus näkyy pieninä vaaleina pisteinä tai viiruina. Jos keijukkaita on paljon, voivat lehdet loppukesästä muuttua kokonaan vaaleiksi ja kellertäviksi.

Runsaimmin syreenikeijukasta tavataan unkarin- ja puistosyreeneissä, mutta pihasyreenikään ei ole siltä turvassa. Jo isoiksi ehtineet kasvit kestävät yleensä melko rankkaakin vioitusta. Nuoret tai muutoin heikot yksilöt sen sijaan voivat vaurioitua pahastikin eikä toipuminen aina ole varmaa.

Syreenikeijukas munii syreenin oksille myöhään syksyllä ja talvehtii munana lehtisilmuissa. Toukat ovat vaalean läpikuultavia, mutta aikuiset syreenikeijukkaat ovat kirkkaan värisiä, siivissä on sinertävät läiskät.

Syreenikeijukas
Syreenikeijukas on noin 4 – 5 millimetrin pituinen, kellertävän sävyinen kaskas. Päässä on kaksi tummaa pistettä, siivet ovat vihreän, oranssin ja mustan kirjavat. Takajaloissa on piikkejä.  

Torjuntakeinot vähissä

Syreenikeijukkaan kemiallinen torjunta ei Vieraslajit.fi -sivuston mukaan kannata. Viileät säät ja yöpakkaset voivat kuitenkin rajoittaa kannan kasvua estämällä toisen sukupolven kehittymisen aikuiseksi saakka. Ötökkötieto-sivustolla puolestaan todetaan, että voimakas vesisuihku tai lehtien alapintojen ruiskutus illalla luonnon pyretriinillä voi hieman vähentää kaskaiden määrää. Torjunta voi onnistua siinä vaiheessa, kun lehdissä on lentokyvyttömiä nymfejä. Siivelliset siirtyvät helposti turvaan toisaalle.

Toissa kesänä kaadoimme pihaltamme muutaman isotuomipihlajan. Sinänsä ne täyttivät tehtävänsä aidanteenpätkänä hyvin, mutta lintujen suosimat mustamarjaiset pensaat pyykkitelineen vieressä eivät olleet viisas ratkaisu. Pitkällisen tutkimisen ja huolellisen harkinnan jälkeen valitsimme tilalle kauniin ja tuuheakasvuisen unkarinsyreenin. Pienet, terveen näköiset taimet istutettiin syksyllä -24.

Ja heti osui! Jo ensimmäisenä kesänä eli viime vuonna syreenien lehdissä näkyi tuon kirotun kaskaan aiheuttamaa vioitusta. Ei valtavan pahasti, mutta kuitenkin selvästi havaittavissa.

Tehoaako kevätruiskute?

Facebookin Puutarhan parhaaksi -ryhmässä on ollut jonkun verran keskustelua, että mahtaisiko keväällä tehtävä rapsiöljypohjainen kevätruiskute tehota syreenikeijukkaaseen. En tiedä, onko joku sitä oikein kunnolla testannut ja vertaillut kaskaan esiintyvyyttä ruiskutetuilla ja ei-ruiskutetuilla syreeneillä.

Itse päätin nyt kuitenkin kokeilla ja katsoa, vähentääkö ruiskute tulevan kesän vioituksia. Mitään verrokkia minulla ei ole, koska syreenejä on vain muutama ja ne kasvavat kaikki vierekkäin. Puutarharyhmässä mainittua Cooperin kevätruiskutetta ei taida enää olla saatavilla. Uskoakseni Nekon ruiskute on kuitenkin vastaava, vaikka tehoaineena rapsiöljyn sijaan onkin parafiiniöljy.

Tänään oli lämmin ja kohtalaisen tyyni ilma, joten suihkuttelin huolellisesti kaikki viisi pensasta. Silmujen pullistumisvaiheessa ruiskutteen käyttöväkevyys on 3 %. Pensaat ovat vielä kovin pieniä, joten levitys sujui helposti tavallisella suihkepullolla. Valmiiksi laimennettua ruiskutetta kului alle puoli litraa.


Sivun iso pääkuva syreenikeijukkaan vioittamista syreenin lehdistä: Heikki Luoto, Ötökkätieto.fi (kuvaajan luvalla)

Kuva syreenikeijukkaasta: AfroBrazilian, Wikimedia Commons

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *