Chilikesän satoa

Ensimmäinen chilikesäni alkaa olla takana päin. Kesä oli pitkä ja kuuma, ja sitä on seurannut lämmin syksy. Viikonvaihteessa Mauri-myrsky toi mukanaan vielä erikoisen lämpöpiikin, joka nosti lämmön täällä Turussa yli 20 asteen. Sen sijaan tuuli ei näillä kulmilla sitten lopulta voimistunutkaan kovin pahaksi.

Lämmin sää on merkinnyt sitä, että kasvuolosuhteet ovat olleet chileille suotuisat. Minulla on ollut ulkona puutarhavajan seinustalla viisi eri chiliä ja lisäksi kasvihuoneessa kolme Pimientos de Padrón -chiliä.

Tapas-paprikoiksi aikomani Pimientos de Padrónit tuottivat kasvihuoneessa runsaan sadon, mutta äityivät aivan liian tulisiksi siihen käyttöön.

Ulkona kasvaneet chilitkin ovat pääsääntöisesti kypsyneet, joitakin rocotoja on vielä vihreänä. Rocoto Montufarin siirsin pari viikkoa sitten kasvihuoneeseen, kun sinne tuli tilaa kaikkensa antaneen Tigerellan jälkeen.  Siellä sen hedelmät ovat nopeasti alkaneet kypsyä ja punastua.

Chili Montufar
Montufar kypsyy kasvihuoneen lämmössä nopeasti.

Sekä Lemon Drop että Aji Cristal ovat tuottaneet melko runsaasti suippoja ja hoikkia hedelmiä. Lemon Dropilla ne ovat hiukan pienempiä, noin viiden sentin mittaisia. Aji Cristalin hedelmät venyivät noin kymmensenttisiksi.  Aji Cristal on jo tyhjä, Lemon Dropissa on vielä parikymmentä chiliä valmiina kerättäviksi. Rocotot ovat kypsyneet hitaammin ja niitä on vähemmän, mutta ovathan ne kooltaan sitten paljon suurempia.

Ulkokasvatuksessa Rocoto Rojo Ollantaytambo on kasvanut vajaan puolentoistametrin korkeuteen, muut ovat jääneet reiluun puoleen metriin.  Kaikki viisi mahtuivat hyvin yhteen 150 cm pitkään penkkiin, jossa ne ovat olleet omissa ruukuissaan Blumatin tippukastelulla.

Chilipenkki
Chilipenkki syyskuussa. Rocoto Montufar on jo siirtynyt kasvihuoneeseen.

Chilien mausta en osaa paljon sanoa, koska en kykene niitä sellaisenaan juuri maistelemaan. Tapas-paprikoita lukuunottamatta en ole varsinaisesti valmistanut niistä mitään, vaan chilejä on käytetty ruokien maustamiseen. Vain liian tuliset Pimientos de Padrónit päätyivät lopulta chilihilloksi. Tässä Marttojen ohjeessa on tulisuutta sen verran, että hilloa voinee käyttää lähinnä tuoreen chilin sijasta ruuanvalmistukesessa.

Kaksi kasvihuonetta -blogissa on useita reseptejä, joissa chilit ovat pääosassa. Ehkäpä jotain niistä tulee vielä kokeiltuakin.

Emil ja chili
Pikku-ukollekin maistuu chili.

Suurin osa chilisadosta on mennyt nepalilaiselle miniälleni, joka arvostaa tulisia chilejä. Nepalissa on tutun oloinen sanonta, että ”chilipaprika päivässä pitää lääkärin loitolla”.  Tottumus chileihin taitaa tulla jo äidinmaidossa, sillä yksivuotias pojanpoikanikin maistelee niitä kiinnostuneena.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen chilikokeiluni on mennyt mielestäni kohtalaisen hyvin.  Heinäkuun helteillä  Aji Cristal ja Lemon Drop pudottelivat sekä lehtiään että podeja, mutta virkistyivät sitten siitä. Olen suihkutellut chilejä säännöllisesti Neem-öljyllä, eikä ulkona kasvavissa ole ollut mitään tuholaisia koko kesänä. Kasvihuoneessa vihannespunkit sen sijaan alkoivat kiusata Pimientos de Padróneita loppukesästä, enkä saanut niitä kokonaan hävitettyä. Onneksi eivät kuitenkaan siirtyneet muihin kasveihin.

PS. 24.9. Sain kasvihuoneeseen tilaa ja siirsin kaikki ulkochilit sinne kypsymään. Yöt ovat muuttumassa kylmiksi.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: