Kesäpaikka omalla pihalla

(16.7.) Meillä ei ole kesämökkiä tai muutakaan erityistä kesänviettopaikkaa. Lomaan kuuluu yleensä vähän matkailua, mutta  muutoin omakotitalon piha ja puutarha kaupungissa ovat meidän kesäparatiisimme.

Käytössä on kaikki mukavuudet, palvelut ovat lähellä eivätkä itikat vaivaa kiusaksi asti. Uimaankin pääsee, kun pihalla on 4 x 8 metrinen uima-allas.

Puutarha tarjoaa puuhaa ja tekemistä, mutta sopivalla suurpiirteisyydellä aikaa jää myös laiskotteluun. En voisi kuvitella parempaa.

Talo jakaa tontin etupihaan ja takapihaan. Eniten aikaa vietetään etupihan terassilla. Siellä syödään, huilataan pihasohvalla ja katsellaan, kun ruoho kasvaa. Terassi on ilta-auringon suuntaan, joten siellä riittää valoa ja lämpöä myöhäiseen iltaankin.

Terassilta näkymä on uima-altaalle ja sen ympärillä ja takana oleviin istutuksiin. Havuja, rodoja, lehtipuita ja -pensaita.

Etupihalla on myös pergola. Siinä on yritetty kasvattaa useita eri köynnöksiä, mutta melko huonolla menestyksellä.  Pergolassa alkaa olla jo mukavasti ajan patinaa.

Pergolan kulmalla ryöppyää vallattomaksi riistäytynyt valamonruusu.

Sitten siirrytään tontin takaosaan. Terassin kulmalta lähtee keväällä tehty kivituhkapolku, joka johtaa kasvihuuoneelle ja kasvimaalle.

Kasvihuonen toisella puolella ovat marjapensaat ja hedelmäpuut: pari omenaa, kirsikka ja kriikuna, herukoita, pensasvadelmaa ja karviainen.

Piha on keskellä asutusta, mutta kuitenkin hyvin suojaisa.  Alue on rauhallinen, ja puut ja pensaat kätkevät pihan satunnaisten ohikulkijoiden katseilta.

Vaikka oma piha on tietysti ilonaihe ympäri vuoden,  tekee kesäaika siitä meille aivan erityisen tärkeän.